Eilen oli ensimmäinen Lariam-päivä. Lariam on meflokiinia, malarian estolääkitys. Yksi tabletti kerran viikossa vähintään viikko ennen alueelle menoa ja neljä viikkoa alueelta paluun jälkeen. Tuttu lääke. Sillä sanotaan olevan paljon mielialaan liittyviä sivuvaikutuksia, joista vakavin on psykoosi. Itse en ole koskaan huomannut siitä minkäänlaista oiretta, vaikka monet ystäväni kertovat esim. näkevänsä levottomia unia lääkkeen ottoa seuraavana yönä. Eilen olin illasta ehkä tavallista vilkkaammalla (lue: aikaansaavammalla) tuulella, mutta se mahtoi johtua kahvista.
Olen päivittänyt rokotuksista lavantaudin, polion ja meningokokin, ne olivat lähes kaikki menneet jo vanhaksi. Keltakuumerokote ja vaadittavat perusrokotteet, kuten jäykkäkouristus- ja MPR minulla ovatkin voimassa. Koleraa vastaan en rokotetta nyt ottanut, olen sen ällöttävän makuisen litkun pari vuotta sitten juonut, ja nyt ei ole kolera-epidemiaakaan siellä päin. Mukavasti tuo matkabudjetti hupenee, kun terveydestään huolta yrittää pitää... ei sillä, en vähättele, se on todellakin joka pennin arvoista!
Minun pitää viedä omat työvaatteet mukanani. Crocsien lisäksi matkaani lähtee muutama vaatekerrasto, maailman tyylikkäimmät työkuteet, sponsored by Pälkäneen vanhainkoti ja Jokilaakson sairaala, suuret kiitokset! :) Tässä pari tyylinäytettä.
Huomenna on viimeinen työpäivä ennen lähtöä. Lauantaina lähtö heti aamutuimaan. Illalla myöhään perillä Kampalassa. Jännitystä ei ole ilmassa, vaikka moni sitä kysyykin. Olen vain huisin innoissani! Ja huolissani, kuinka saan kaiken mukaani. Olen saanut jälleen paljon lasten ja nuorten vaatteita mukana vietäväksi. Valitettavasti osa on vain jätettävä tänne, kaikkea tuota ei yksi ihminen pysty millään kantamaan. Kiitos kuitenkin, mukaan lähtevistä tulee olemaan varmasti joillekin suurta iloa Keniassa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti