27.9.2014

Diamond!

Viikko Kampalassa on mennyt nopeasti. Olen tavannut ystäviä ja vieraillut vanhoissa harjoittelupaikoissamme tämän hetkisen suomalaisen opiskelijaryhmän mukana. Olen briiffannut Suomen tyttöjä Ugandaan, kulttuuriin, käytös- ja ajattelutapoihin. On ollut ihan huisin hauskaa.

Olen saanut selviteltyä asioita täällä ja mieli on rauhallisempi. Enää ei ole olo, että haluaisin mieluummin olla Sambiassa. Toki mielelläni sielläkin, mutta on ihana olla 'kotona'. Ehdottomasti on tehnyt hyvää minulle olla poissa Ugandasta viimeiset kymmenen kuukautta. Palasin takaisin paljon paremmalla mielellä. Pitkän poissaoloajan jälkeen sitä havaitsee myös kavereissa ja ystävissä täällä sen, ketkä oikeasti välittävät pyyteettömästi, odottamatta mitään.

Nautin olostani täällä, nyt, tässä hetkessä. Hetken maailma on tässä. :) Shine bright like a diamond!

22.9.2014

Sambiasta Ugandaan

Niin siinä sit kävi, että Livingstonessa itseasiassa majotuin sen aiemmin mainitsemani suomalaisen tyypin kanssa kaksin kahdeksan hengen dormissa. Hassu sattuma!

Victoria-putoukset oli ehdottomasti yksi maailman kauneimmista asioista, mitä olen ikinä nähnyt! Uskomattoman kaunis paikka. Nyt on dry season, eikä putoukset olleet parhaassa komeudessaan, mutta ehdottomasti silti näkemisen arvoinen paikka. Huomaamattani vietin siellä viisi tuntia! Aika vain kului. Enkä edes tehnyt mitään jännittävää, kuten benji-hyppyä. Huikean kaunis paikka, aion vierailla siellä myös nousuveden aikaan joku kerta. <3 Laitan kuvia myöhemmin. :)

Muutoin Livingstonessa tutustuin kaupunkiin ja ihmisiin. Parin kaverin kanssa kävin katsastamassa mm. Zambesi-joen ja tutustuin myös neljään suomalaiseen tyttöön, jotka ovat siellä suorittamassa sairaanhoidon opintojensa vaihtoa. Yöelämäänkin tutustuttiin tyttöjen kanssa, lauantaina meidät vietiin eräälle klubille, ja hämärästi sen takapihalle, jossa yllätykseksi olikin jokin sambialainen yhtye esiintymässä, ja meininki oli MIELETÖN! Aivan huisin hyvä fiilis siellä! :D Jammailua ja iloisia ihmisiä.

Sunnuntai-aamuna lähdin tosiaan bussilla takaisin Lusakaan. Livingstonen bussiasemalla ja sieltä lähdettyä bussissa vuodatettiin kyyneleitä. En millään olisi halunnut lähteä. I'm sure I will be back. <3

Lusaka on iso kaupunki, en ole kovin pitkälle päässyt tutustumaan, mutta jotenkin on fiilis, ettei minun tarvitsekaan. Livingstone on Sambiasta se minun paikkani. :)

Tällä hetkellä istun Lusakan kansainvälisen lentokentän odotusaulassa, pian lähtee lento Nairobiin, jossa vaihdan konetta ja jatkan matkaa Entebben kentälle Ugandaan, jossa rakas Gloria on vastassa. <3 Minusta tuntuu, että jokin päässäni meneillään oleva prosessi on tulossa päätökseen nyt, kun menen Ugandaan. En osaa tarkemmin kuvailla tunnetta. On ihana mennä Ugandaan, mutta juuri nyt tahtoisin jäädä Sambiaan.

It's funny. This feeling inside.

21.9.2014

Amazing Zambia

Oh. My. God.

En halua koskaan ikina lahtea pois taalta. Olen Lusakassa, huomenna lento Ugandaan. Tanaan matkustin bussilla takaisin Lusakaan Livingstonesta. Nyt harmittaa, etta lento Ugandaan oli etukateen varattu.

Livingstoneen jai kylla SUURI pala sydanta. Ihana kaupunki, pieni ja mukavan helppo. Ihania ihmisia. Uskomattoman kauniit Victoria-putoukset. Uudet ystavat.

Olen hengissa, voin hyvin. Sydanta sarkee, kun pitaa lahtea. Ei tama Lusaka tunnu miltaan Livingstoneen verrattuna. Miljoonakaupungista on vaikea loytaa sita "juttua". Livingstonea voisin keskustan kokonsa puolesta verrata esim. Manttaan tai Jamsaan.

Hassua, miten nain lyhyen ajan jalkeen voi olla nain raskasta lahtea. Tekisi mieli huutaa ja itkea. Kyyneleita vuodatettiin yhdessa uuden ystavan kanssa tana aamuna Livingstonen bussiasemalla, kun olin hyppaamassa bussiin.

Rakastun tahan maanosaan ja ihmisiin aina uudestaan ja uudestaan. <3

17.9.2014

Sambiassa

Taalla ollaan, Sambiassa! Huisin mukavata. :) Tasta koneesta puuttuu aakkoset. Mut ei se mitaan. Lensin koko maanantain, vaihdoin konetta Amsterdamissa ja Nairobissa, kunnes lopulta juuri ennen puolta yota paikallista aikaa laskeuduin Lusakaan, Sambian paakaupunkiin. Lentokentalla hyppasin jonkun intialaismiehen kanssa samaan taksiin, joka tiputti ensin intialaisen majapaikkaansa. Ajattelin siina vaiheessa, etta nyt on kaikki katastrofin ainekset kasassa... mina yksin valkoisena naisena sambialaisen kyydissa keskella yota pimealla. Mutta niin vain mies oli yhta mukava kuin vaikuttikin, ja vei minut Lusaka Backpackersiin, jossa asutin pari yota neljan hengen female dormia jonkun tanskalaisen tyton ja toisen yon myos brittityton kanssa.

Nukuin tiistaina ihan niin pitkaan kuin huvitti. Vasymys oli aivan kaamea! Kyselin herattyani respasta ohjeita lahimmalle ATM-pankkiautomaatille, minulla kun oli vain US dollareita ja euroja lompakossani. Respan tytto neuvoi yksinkertaisen reitin, matka veisi kavellen 10-15min laheiseen ostoskeskukseen. Ehdin matkan varrella jo unohtaa ostoskeskuksen nimen ja sen, mista piti kaantya oikeaan ja minka jalkeen vasempaan... joten paadyin hortoilemaan Lusakan kaduilla pari tuntia ennen kuin loysin pariltakin tyypilta kysytyilta uusilla ohjeilla perille Levy Junction -ostoskeskukseen. Ja ah, sita autuutta, kun sain Sambian kwachoja kateeni! Sain ostettua vetta ja juoda kahvia ja syoda ehka maailman parasta kanakeittoa! :D

Muutoin ti-ilta meni hostellilla, tutustuin muutamaan norjalaiseen, brittilaiseen, chilelaiseen, zimbabwelaiseen ja tottakai sambialaiseen, pelailtiin bilista ja juotiin pari olutta. Oli oikein mukava ja rauhallinen ilta. :)

Tana aamuna herasin ajoissa soittamaan Lusaka-Livingstone valia matkaavaan bussiyhtioon, josko heilla olisi ollut klo 9 lahtevaan bussiin viela tilaa, ja niin mina Cliffordin kyydilla paasin bussiasemalle tavaroineni ja matkasin n.7h Livingstoneen. Taalla nyt, majoittautuessa Jollyboys Backpackersissa. Huomiseksi varasin itselleni paikan ilmaiseen shuttle bussiin Victoria-putouksille. Listalta loytyi toinen suomalainen nimi, hankin lienee majoittuu taalla samassa paikassa, koska kyyti on Jollyboysin jarjestama. Viela en ole tormannyt... :D

Taalla kaikki hyvin! Lusakassa ei ollut hyttysia ollenkaan, mutta taalla Livingstonessa vasta muutaman tunnin vietettyani jalkani ovat aivan syoty! Peukut pystyyn, ettei tule malariaa! 

10.9.2014

Kesäloma-reissu

Maanantaina lennän Lusakaan Sambiaan! Ajatuksena on käydä Livingstonessa, mm. katsastamassa Victoria-putoukset. Jossain vaiheessa lomaani matkaan Ugandaan tapaamaan tärkeitä. Ugandasta lennän takaisin kotiin.

Excited!

9.9.2014

Uutisia tällä rintamalla!

*punastuu* Ihan nolottaa tulla tänne mitään kirjoittelemaan........ Taidatte saada valokuva-postauksen aiemmista reissuista hieman myöhemmin.

Uuttakin tällä rintamalla kuitenkin on. Minulla alkaa pian kesäloma, jonka suunnitelmat ovat vielä avoimet, mutta jollain tavalla Ugandaan lähtö kolmeksi viikoksi houkuttaisi, kun muut suunnitelmat menivät muiden asian osallisten vuoksi mönkään. No se nyt ei varsinaisesti ollut se uutinen.

Vaan.

Oletteko katsoneet televisiosta, kun joskus parisen vuotta sitten YLE:llä tuli ohjelma jostakin suomalaisesta leikkuutiimistä, joka matkusti Keniaan leikkaamaan vammaisia lapsia, esim. kampurajalkoja ja muita anomalioita? Ainakin joensuulainen kirurgi Tapio Hakala oli yksi, jota kuvattiin, ja käsittääkseni hän on muutoinkin yksi projektin vastuuhenkilö. Muistan itse katsoneeni tätä ohjelmaa yhden jakson ja miettineeni, että olisipa mahtavaa joskus itsekin päästä mukaan moiseen toimintaan.

Toukokuussa olin siskoni kanssa Helsingissä Maailma Kylässä -festareilla, jossa oli ADRA Finlandin ständi, ja siellä silmiini osui Surgical Safari -mainos. Jäin juttelemaan ständillä olleen miehen kanssa asiasta, ja kuultuaan ammatilliset taustani sekä työharjoitteluistani terveydenhuollon puitteissa kehitysmaaolosuhteissa, hän kehotti minua olemaan yhteydessä asiasta tarkemmin. Laitoin heinäkuussa sähköpostia ja elokuussa tapasin saman miehen, jonka kanssa toukokuussa juttelin. Hän sanoi juteltuaan kanssani, että minulla on selkeästi realistinen kuva siitä, mihin olen ryhtymässä ja toivotti tervetulleeksi osaksi leikkaustiimiä joulukuun leikkaussafarille.

Töistä saanen todennäköisesti järjestymään lähes viiden viikon vapaan pätkän marras-joulukuulle. Osastonhoitajani innostui heti, kun kävin puhumassa ajatuksesta ja kyselemässä, että olisiko minun mitenkään mahdollista saada järjestymään safarille osallistumista. "Ihanko totta! Sehän laitetaan järjestymään!"

Joten, tervemenoa sinne Sanna. :)